Kätkytkuolemasta - suosituksia
(Lindblom 2002)

"Kätkytkuolema on odottamaton imeväisikäisen kuolema, joka kohtaa n. 35-40 lasta Suomessa vuosittain. Kätkytkuoleman syy on tuntematon, mutta monia altistavia seikkoja on tutkimuksissa voitu osoittaa: vatsallaan makuuttaminen on osoittautunut riskitekijäksi ja liian lämpimästi pukemiseen, keskosuuteen ja äidin nuoreen ikään näyttää kätkytkuolemalla myös olevan yhteyksiä. Monasti vähäiset hengitystieinfektion oireet edeltävät tapahtumaa, vaikka eivät ole itse kuoleman syy. Kuolinmekanismina arvellaan olevan lapsen autonomisen hermoston kehittymättömyydestä ja sen toiminnan epätasapainosta johtuva elintärkeiden toimintojen häiriintyminen."
--Anne Santalahti, yleislääketieteen erikoislääkäri (Vauva-lehti 1999/3)
yleisin kuolinsyy
Kätkytkuolema on Iso-Britannialaisen tutkimuslaitoksen FSiD:n (The Foundation for the Study of Infant Deaths) yli kuukauden ikäisten vauvojen yleisin kuolinsyy länsimaissa. Pojat ovat tyttöjä suuremmassa riskiryhmässä, sillä FSiD:n tutkimusten mukaan 61 prosenttia äkillisesti kuolleista lapsista oli poikia. 85 prosenttia kätkytkuolemista sattui Englannissa ja Walesissa neljän viime vuoden aikana alle puolen vuoden ikäisille vauvoille.

Vaikka itselläni ei ole kätkytkuolemasta omakohtaista kokemusta, olen usean muun uuden äidin lailla miettinyt asiaa. Mielestäni kätkytkuolemasta puhutaan Suomessa liian vähän. Kukaan ei ole ottanut asiaa puheeksi kanssani neuvolassa tai synnytyssairaalassa (poikani on tätä kirjoittaessani 4 kk). Netistä löytyy kuitenkin paljon tietoa ja eri maiden suosituksia voi helposti käydä lukemassa (hakusanat esim. cot death tai SIDS). Varmaa tietoa ei ole saatavilla, tutkimuksia tehdään koko ajan, mutta kätkytkuolemasta ei vielä tiedetä kovin paljon. 
kampanjointia ja ohjeita
Syysmammat 2001-sähköpostilistalla käytiin keskustelua asiasta ja Ranskassa asuva Jertta kertoi että heillä kampanjoidaan aktiivisesti kätkytkuolemien vähentämiseksi ja tämän johdosta kätkytkuolemien määrä on vähentynyt.

Ranskan synnytyssairaaloissa annetaan Jertan mukaan seuraavanlaiset ohjeet:
  • lapsi on nukutettava huoneessa, jossa lämpötila on 19 astetta (ei enempää, ei vähempää)

  • lapsi nukutetaan aina selälleen

  • lapsen sängyssä ei koskaan saa olla peitettä, tyynyä, pehmoleluja tai mitään muutakaan irrallista, johon lapsi voisi vahingossakaan tukehtua

  • lapsi ei saa nukkua vanhempien kanssa samassa sängyssâ, koska siellä

    • on noita em. tyynyjä, peittoja jne.
  • lapselle puetaan yöksi (peiton tilalle) makuupussi/unipussi, jossa pää ja kädet jäävät ulkopuolelle.

Iso-Britanniassakin neuvotaan uusille äideille miten kätkytkuoleman riskiä voidaan pienentää. Vuonna 1995 aloitettiin kätkytkuolemien vähentämiseen pyrkivä kampanja, jolloin vanhempia neuvottiin nukuttamaan vauvat mieluummin selällään kuin vatsallaan. Kätkytkuolemien määrä vähenikin vuodessa 50 prosentilla, mutta viime aikoina kuolemat ovat taas lisääntyneet. Edellä mainitun FsiD:n uusimpien ohjeiden mukaan kätkytkuoleman riskiä voidaan vähentää selvästi yhdeksällä askelmalla (toistan vain ne joita ei ranskalaisissa ohjeissa ollut):

  • lopeta raskausaikainen tupakointi, tämä koskee myös isiä

  • älä anna kenenkään tupakoida samassa huoneessa kuin vauvasi on

  • katso että vauvallasi ei ole liian kuuma

  • pidä vauvan pää paljaana ja laita vauvan jalat kohti sängyn jalkopäätä, jotta hän ei joutuisi peiton alle

  • jos vauvasi on sairas, älä aikaile avun hakemisen suhteen

  • älkää nukkuko perhepedissä jos olette tupakoitsijoita, olette juoneet alkoholia, ottaneet rauhoittavia lääkkeitä tai olette erittäin väsyneitä

  • jos vauva nukkuu erillisessä sängyssä, pidä silloin vauvan sänky omassa makuuhuoneessasi ainakin ensimmäisten kuuden kuukauden aikana

  • älä nukahda vauvasi kanssa sohvalle

Passiivisen tupakoinnin on todettu olevan vauvalle erittäin haitallista ja tämä koskee sekä vielä kohdussa olevaa vauvaa, että vastasyntynyttä. 

Vauvamyssyä suositellaan usein pidettävän vauvan päässä vuorokauden ympäri. Kätkytkuolemien vähentämisneuvoissa (kts. yllä) tätä kuitenkin pidetään vaarallisena, koska vauvan lämmönsäätelykyky on vielä vajavainen. Pitämällä vauvan pää ja kasvot paljaina liika lämpö pääsee helpommin poistumaan vauvan kehosta. Tätä on helppo toteuttaa kotona, mutta neuvoissa korostetaan että tämä pitäisi muistaa myös lämpimässä autossa, julkisissa kulkuneuvoissa, kaupoissa jne. - vauvan päähine kannattaa poistaa vaikka vauva siihen heräisikin!

Vauvaa ei tule jättää yksin autoon nukkumaan, eikä ruotsalaisen Socialstyrelsenin neuvojen mukaan myöskään yksin talvella ulos nukkumaan. Suomessa on erittäin tavallista että vauvat nukkuvat esim. parvekkeella vuoden ympäri, ja ainahan voi vähän väliä käydä tarkistamassa että vauvalla on kaikki hyvin ja tarpeeksi lämmin, mutta ei liian kuuma. Vauvoilla on useimmiten liikaa vaatetusta, eikä liian vähän. Jos vauvan niska tai rinta on hikinen ja kuuma, vauvan vaatetusta kannattaa vähentää. Vaikka vauvan jalat tai kädet tuntuisivat hieman kylmiltä, tämä ei ole merkki siitä että vauva palelee, vaan se on vauvalle aivan normaalia. Vauvan kasvoista huomaa myös helposti jos vauvalla on kuuma. 
perhepeti?
Ranskalaisissa ohjeissa neuvotaan ettei lapsen tulisi nukkua vanhempien kanssa samassa sängyssä. Perhepeti lienee kuitenkin tavallisimpia nukkumisjärjestelyjä ympäri maailman. On myös tutkijoita joiden mielestä kätkytkuolemariski vähenee perhepedissä. Äiti on lähellä ja pystyy nopeastikin reagoimaan esim. vauvan mahdolliseen hengityskatkokseen. "In Japan, for example, where co-sleeping is the norm, SIDS rates are among the lowest in the world, which suggests that this arrangement may actually help to prevent SIDS." (Dr James J. McKenna, World Health 1996.) Jos nukutte perhepedissä ja pelkäät että vauva joutuu peittosi alle voit nostaa vauvan syötön jälkeen pääsi korkeudelle ja pitää peittoasi hieman alempana ja/tai vauvalla voi olla oma pienempi peitto, tai voit käyttää vauvalla unipussia. Perhepedissä nukkumisesta voi olla myös se hyöty että vauva syö öisin useammin ja tämäkin näyttää vähentävän kätkytkuolemariskiä. Myös Ruotsissa ollaan tultu siihen tulokseen että imetyksellä on kätkytkuolemien kannalta jonkinlainen suojaava vaikutus. Imetä siis jos voit.

Syytä tai syitä kätkytkuolemaan ei vielä varmuudella tiedetä. Teorioita on monia ja uusimmat niistä liittyvät sydämen toimintaan, neurologiaan tai suolistoflooraan. Kunnes nämä teoriat on varmistettu tai kumottu saamme elää tietämättömyydessä, mutta sillä aikaa olen ainakin omalta osaltani noudattanut soveltaen yllä esiteltyjä suosituksia. Parisänkymme on tilanpuutteen vuoksi vain 120 cm leveä, joten poikamme on nukkunut "sivuvaunussa" osan yötä, usein riippumatossa, mutta vähintään aamuyön tunnit ahtaassa sängyssämme. Imetyspaituli on yöllä ihana, ei tarvitse talvellakaan palella rinnat paljaina, kun peitto on vyötärön korkeudella. 
KÄPY ry
Kätkytkuoleman kohdanneita perheitä auttaa ja tukee KÄPY ry, joka on Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys. Se on perustettu syksyllä vuonna 1991. KÄPY ry:ltä on ilmaiseksi saatavana lapsensa menettäneen tukipaketti. Tukipaketteja on erikseen kätkytkuolemalle ja perinataalikuolemalle ja molempia paketteja on saatavana sekä suomen- että ruotsinkielisinä. 

Kommentit ja lisäykset tervetulleita sähköpostitse tai palautelomakkeella.
palautetta lukijoilta
Luin suosituksenne kätkykuolemasta. Pidin siitä että ajatusta että lapsen pitäisi nukkua omassa sängyssä "turvallisuuden vuoksi" kyseenalaistettiin. Luulisin että lapsen lyhyt muisti ja lapsen biologiset odotukset kuuluvat asiaan. Luulen että lapsilla on biologisia mekanismeja jotka ovat evolution aikana sopeutuneet edellyttämään eräitä asioita elinympäristössään. (---) Lapsen muisti ei riitä muistamaan että äiti kyllä on olemassa vaikkei hän ole missään näkyvissä ja vaikkei biologisesti välttämätöntä hoitajaa ole missään näkyvissä. Hiljaisuudessa, ilman tuttua ja evoluution kautta tavanomaista äidin läheisyyttä, tuttuja ääniä ja tuoksuja, lapsi ymmärtää ainoastaan että mikä pitäisi olla täällä ei ole. Mielestäni on erittäin tärkeää muistaa että lapsen muisti toimii hyvin eri lailla kuin meidän aikuisten. Vaikka lapsi olisi hyväntuulinen päiväsaikaan, muistot äidistä ja ympäristön turvallisuudesta eivät välttämättä lohduta lasta kun hän makaa yksin hiljaisessa huoneessa. Ajatus ehkä on että lapsi alkaa itkeä jos lapsi kuulee aikuisten meteliä. Mutta itse luulisin että lapsi alkaa itkeä kun lapsi kuulee aikuisten ääniä koska silloin lapsi tietää mistä etsiä äitiä tai yrittää saada hänet tulemaan ja että lapsi vaistomaisesti tietää että äidin kuuluu olla lähellä.

Kirjoititte että teorioita kätkykuolemasta on monta. Mielestäni yksi teoria joka ansaitsee vakavaa tutkimusta ja josta ihmisten pitäisi saada puolueetonta tietoa on rokotteiden linkki kätkykuolemaan sekä rokotteiden terveysriskit ja vaihtoehdot. --Peik Ingman