MAIDON PUMPPAAMINEN JA SÄILYTYS

Välillä äitikin haluaa (ehkä) mennä jonnekin hetkeksi ilman vauvaa, mutta siitä huolimatta haluaisi vauvan kuitenkin saavan äidinmaitoa nälkäänsä, jos äidin poissaolo on yhtä imetysväliä pidempi. Käyttökelpoinen ratkaisu tähän on oman maidon pumppaaminen. Kaikilta se ei tosin onnistu - mikä ei suinkaan tarkoita maidon riittämättömyyttä - ja jopa pakkasmaitoja tai luovutusmaitoja pumppaavienkin täytyy yleensä sekä harjoitella pumppaamista että tottua/totuttaa rinnat siihen. Onhan selvää, ettei mekaaninen laite käynnistä herumista samoin kuin vauva.

Kannattaa muistaa hyvä hygienia myös pumppaamisessa. Ainakin kädet olisi hyvä pestä (luovuttajan olisi hyvä pestä myös rinnat) ja pumppu sekä pullot pestä ja desinfioida hyvin esimerkiksi keittämällä ne. Pumppaamisen jälkeen pumpun ym. tarvikkeiden huuhtelu ensin kylmällä vedellä poistaa äidinmaidon proteiinijämät pumpusta, eivätkä ne sitten pala kiinni tahmeaksi kerrokseksi kuumassa vedessä.

niksejä pumppaamiseen
  • Asennoidu pumppuun ”ystävällisesti”.
    On hyvä muistaa, että pelkkä mekaaninen ärsytys ei aina toimi. Herumisrefleksiin vaikuttava oksitosiinihormoni on mielihyvähormoni, joten epämiellyttävä tai vastenmielinen kokemus ei ainakaan ole avuksi.

  • Ajattele jotain ihan muuta kuin pumppaamista.
    Mitä rennompi olet, sitä helpommin oksitosiinia erittyy ja heruminen käynnistyy. Hyviä keinoja saada ajatukset pois pumppaamisesta ovat esimerkiksi television katsominen, netissä surffaaminen, lukeminen... Mikä tahansa muu kuin pumppaamisen tai "maitosaaliin" ajatteleminen :-).
  • Juo lasillinen vettä juuri ennen pumppaamista.
    Sama pätee itse asiassa imetyksenkin kanssa. Kun juo janoonsa, keholla on jotakin, mistä muodostaa maitoa.

  • Ajattele vauvaasi rinnalla.
    Ota mielikuvaa vahvistamaan vaikka valokuva vauvasta viereesi. Tai katsele vauvaasi (nukkuvaa tai hereilläolevaa). Monilla jo vauvan ajatteleminen saa herumisen aikaiseksi varsinkin silloin, kun heruminen on jo ehdollistunut.

  • Ajattele vesiputouksia, maitosuihkuja rinnoista, lämmintä porekylpyä...
    Itse asiassa mikä tahansa ajatus, joka saa sinut rentoutuneeksi, voi auttaa. Ja jos siinä ajatuksessa vielä on nestettä mukana mielellään suihkuavassa muodossa, aina parempi :-).

  • Hiero tai ravista rintoja ja nännejä juuri ennen pumppaamista. Tai lämmitä niitä esim. kuumalla suihkulla tai hiustenkuivaajalla. Rintojen saama stimulaatio ja lämpö auttavat herumisen käynnistymisessä.

  • Jäljittele vauvan imurytmiä.
    Kun aloitat pumppaamisen, tee ensin pieniä, nykiviä liikkeitä, ikään kuin vauvasi olisi rinnalla imemässä. Vasta sittenhän, kun heruminen on käynnistynyt, alkaa vauvakin imeä pitkiä imuja.

  • Rintaa voi ja kannattaa vaihtaa tiheään, sillä se stimuloi herumista.
    Esimerkiksi niin, että ensin pumppaa minuutin per rinta, pari minuuttia per rinta, viisi minuuttia per rinta ja niin edelleen. Ja pumpatessakin heruminen voi käynnistyä monta kertaa peräkkäin niin, että välissä on aina niukempi jakso.

  • Säästä toista rintaa öisin imettämällä vain toisesta ja sitten aamulla pumppaa se ”täydempi” rinta.

  • Ota vauva toiselle rinnalle imemään ja pumppaa toista.
    Vaatii jonkin verran harjoittelua, mutta on toimiva keino, sillä vauva heruttaa huomattavasti paremmin kuin mekaaninen pumppu. Heruminenhan käynnistyy molemmissa rinnoissa.

Kaupoissa myydään monenlaisia pumppuja käsikäyttöisistä sähköisiin. Monet äidit ovat sitä mieltä, että ns. pistoolimallinen pumppu on parempi kuin ns. vetopasuuna. Eli helpompi on pumpata sellaisella pumpulla, jota voi käyttää vain yhdellä kädellä. Yleensä käyttömukavuuksiltaan parhaita ovat ne, joissa vipua painetaan usealla sormella verrattuna niihin, joissa vipua täytyy vetää tai painaa yhdellä sormella.

Käsinlypsy voi olla hellempää rinnoille, kuin pumpulla lypsäminen. Lisäksi joskus saattaa tulla eteen tilanne, jossa pitäisi rintoja tyhjentää, mutta pumppu eikä vauva ole mukana. Erittäin hyvät käsinlypsyohjeet kulkevat nimellä "Marmet'n tekniikka". Ohjeissa on mukana myös loistavat herutusvinkit, joista on apua myös silloin, kun lypsää pumpulla.

Säilytä näin
Äidinmaito säilyy pakastimessa (väh. -18ºC) ainakin kuusi kuukautta. Jenkkikaapin pakastinosassa kolmesta neljään kuukautta, sillä lämpötila ei pysy vakiona, koska ovea avataan ja suljetaan säännöllisesti ja tila on melko pieni. Jääkaapin pakastelokerossa maito säilyy noin kaksi viikkoa. (LLLI: The Breastfeeding Answer Book)

Huoneenlämmössä (19-22ºC) äidinmaito säilyy käyttökelpoisena 10 tuntia. Kylmälaukussa säilytettynä muutaman ”kylmäkallen” kanssa maito voi pysyä hyvänä jopa vuorokauden. Jääkaapissa (max. +4ºC) maito voi säilyä hyvänä noin viikon, edellyttäen, että maitoa ei pidetä ovihyllyssä, jossa lämpötila vaihtelee oven avaamisen ja sulkemisen takia. Kylmin osa, missä maito siis kannattaa säilyttää, on yleensä sillä hyllyllä, jolla lämpötila-anturi on. Tärkeintä on, ettei säilytyspaikan lämpötila nouse tuota neljää astetta korkeammaksi. Mitä korkeampi lämpötila, sitä lyhyempi on maidon säilyvyysaika.

Maito kannattaa säilöä joko kertakäyttöpullopusseissa, Minigrip-pusseissa, tuttipulloissa, lasipulloissa tai ruostumattomasta teräksestä tehdyissä säiliöissä. Käytännöllisimpiä lienevät pussit, sillä niissä sulatus on helppoa, eikä laajenemiselle tarvitse jättää niin paljon tilaa, kuin tutti- tai lasipullossa pakastamisessa. Toisekseen äidinmaidon sisältämät leukosyytit tarttuvat lasiin, joten senkin takia muovista tehty säilytysrasia on parempi vaihtoehto. Kovin suuria ei maitosatseista kannata tehdä, vauvat kun tuntuvat syövän vähemmän pullosta kuin rinnasta, jos ovat rintaan tottuneet. Puolesta desistä desiin on yleensä hyvä määrä. Silloin ei arvokasta nestettä täydy heittää niin paljon hukkaan, jos ei vauvalle maistukaan ja toisaalta pieni satsi on helpompi ja nopeampi sulattaa. Kaikki maitoeriin olisi hyvä merkitä pumppauspäivämäärä. Näin voi helposti seurata, miten pitkään maitoa pakastaa.

Äidinmaitoa ei kannata sulattaa mikroaaltouunissa, sillä se liikaa kuumentaessaan (yli 55ºC:n) tuhoaa maidosta tärkeitä ainesosia ja lämmittää maidon usein epätasaisesti, jolloin vauva saattaa polttaa suunsa. Hyvä ja verrattain nopea keino on sulattaa juoksevan veden alla niin, että aloittaa kylmällä vedellä, ja pikku hiljaa lisää lämpimän veden määrää.. Sulatuksen jälkeen maitoa kannattaa ravistaa. Jäädytetty ja sittemmin sulatettu maito säilyy jääkaapissa noin vuorokauden. Sitä ei kuitenkaan saisi enää sulatuksen jälkeen pakastaa.

Tuore äidinmaito separoituu, eli pinnalle kerääntyy rasva, ja muu maito näyttää sitten laihalle. Tämä on täysin normaalia. Maito kuitenkin kannattaa sekoittaa ennen kuin sitä antaa vauvalle. Äidinmaito voi myös olla sinertävää, kellertävää tai jopa rusehtavaa väriltään. Tämäkin on täysin normaalia. Jotkut äidin nauttimat ruuat voivat myös vaikuttaa maidon väriin.

Sulatettu äidinmaito saattaa haista kalalle ja maistua metallille. Myös tämä on täysin normaalia. Jos maito kuitenkin kovasti maistuu happamalle, ei sitä kannata vauvalle juottaa.

Kaikki 24 tunnin aikana lypsetty maito voidaan kaataa samaan astiaan, mikäli maito säilytetään 0 - +15ºC lämpötilassa. Tällöin myös maidonkerääjämaidot voidaan kaataa aina edellisten joukkoon. Jatkosäilytys hoidetaan ensimmäisen erän mukaan. Tuoretta äidinmaitoa voidaan lisätä myös pakastetun joukkoon, edellyttäen, että sitä on vähemmän kuin jo jäädytettyä maitoa ja että uusi erä jäähdytetään ennen maitojen sekoittamista keskenään. Jäähdytyksessä kannattaa olla huolellinen, ettei lämpimämpi maito pääse sulattamaan jo jäässä olevan maidon pintakerrosta.

(Osa tiedoista poimittu La Leche League Internationalin julkaisemasta kirjasta ”The Breastfeeding Answer Book”.)