|
Sears |
Amerikkalainen lastenlääkäri William Sears on yhdessä vaimonsa Marthan kanssa julkaissut useita lastenhoitoa käsitteleviä oppaita. Näkökulma on
usein käytännönläheinen ja korostaa kiintymysvanhemmuutta (attachment
parenting). He varoittelevat huudatusunikoulusta, mutta eivät vähättele vanhempien
jaksamisen tärkeyttä. Ohessa Syysmammat-sähköpostilistalla ollut referaatti Searsien
nukuttamisneuvoista.
Searsien (Sears, W. & Sears, M. 1993. The Baby Book: Everything You Need to Know About Your Baby from Birth to Age Two.
Little Brown. - Synopsis: Meryn G. Callander)
lähtöajatuksena on, että heräilyn taustalla on usein syy, joka kannattaa
selvittää. Toinen oleellinen oivallus on opettaa vauvaa unten maille vähitellen, ei kerrasta yhdessä yössä. |
|
mahdollisia syitä heräilyyn |
- fyysisiä syitä: hampaiden puhkeaminen, märkä vaippa, nälkä, yöpuku
ärsyttää (joillekin sopii vain puuvilla), tukkoinen nenä, makuuhuoneessa on
liian kylmä tai kuuma...
- ympäristöstä aiheutuvia syitä: liian kylmä/kuuma/kostea/kuiva ilma,
huonepöly, kylmä sänky, oudot äänet, kummat hajut...
- piileviä lääketieteellisiä syitä: korvatulehdus, flunssa, kuume,
refluksiongelmat, allergiat ja niiden aiheuttama kutina, kihomadot (lienevät harvinaisia ihan pienellä vauvalla),
virtsatietulehdus...
- kehitysvaiheisiin liittyviä syitä: aikaisemmin hyvin nukkuneet vauvat saattavat alkaa heräillä oppiessaan istumaan, ryömimään,
kävelemään... Vauvat käyvät unissaankin läpi näitä uusia taitoja, mikä
tekee nukkumisesta katkonaista. Yöllä istuskeleva/seisova vauva kannattaa nopeasti ja vähin äänin palauttaa hyvään nukkuma-asentoon, ennenkuin tämä
ehtii kunnolla herätä. Yöheräilyn taustalla saattaa olla myös eroahdistus.
8-12 kk ikäinen, joka aikaisemmin nukkui hyvin, alkaakin nyt heräillä öisin
ja "takertuu" päivisinkin enemmän vanhempiinsa. Searsin mukaan tämä ilmiö
on osittain yhteydessä vauvan liikkuvuuteen, eli vartalo vetää pois vanhempien luota, mutta pää käskee pysyttelemään lähellä.
- tunnesyitä: Vauvan levoton päivä saattaa jatkua levottomana yönä -
aivan kuten aikuisellakin. Poikkeamat rutiineissa ja päiväaktiviteetit heijastuvat öihin. Myös vanhemman tunnevaihtelut saattavat peilautua
vauvasta. Hän ehkä aistii vanhempien apeuden, masentuneisuuden tai muuta vaikeudet ja on itsekin levottomampi.
- luonne: Älä pidä yöunta kiltteyden merkkinä! Hyvät yöunet eivät ole
liioin hyvän äitiyden merkki. Lapset ovat erilaisia, ja jotkut nukkuvat hyvin, toiset eivät.
|
|
ole joustava |
Huudatusunikoulua ei Searsien mukaan kannata kokeilla, koska lapsi oppii siitä turvattomuuden lisäksi vain sen, ettei tämän tarpeisiin vastata.
Heräilyn todellinen syy ei selviä, mikäli oletetaan lapsen olevan hemmoteltu tai oppineen heräilemään. Uimaopetus on oiva vertaus: eihän
lasta heitetä veteenkään suinpäin, ja toivota tämän oppivan kerrasta uimaan. Eli ei myöskään laiteta pinnasänkyyn, ja toivota että osaa
nukkua... Nukkumisjuttuja opetellaan vähitellen, aloittaen siitä ettei nukkumista tarvitse pelätä; nukkuminen on mukavaa eikä vauvaa hylätä
olemaan yksin. Lopuksi opetetaan keinot pysyä unessa.
Kannattaa olla joustava. Jos valitset jonkun metodin, ei sitä ei tarvitse noudattaa 100 prosenttisesti. Tee sitä mikä toimii, unohda loput.
Nukutuskeinoista muodostuu kokemuskansio, ja vaikkei joku keino jonain yönä toimisikaan ei se tarkoita, että yöheräilyt silti jatkuisivat vuosia. Aika
on puolellasi, ja kaikista yrityksistä viisastut. Joku konsti, joka ei toiminut kuukausi sitten saattaakin nyt toimia. Kannattaa koittaa opettaa
vauvalle monia eri keinoja nukahtaa (sekä iltanukahtamiseen että yöheräilyihin), tämä lisää omaakin jaksamista jos ei aina tarvitse tehdä
saman kaavan mukaisesti. |
|
joitakin yksittäisiä kikkoja |
- isä lohduttajana: puoliso (ystävä, isovanhempi) tuudittaa ja heijaa
vauvan uneen (ja laskee takaisin sänkyyn) useampana yönä, ja vauva oppii
pikkuhiljaa nukahtamaan ilman syömistä tai muuta äitiin yhdistämäänsä
nukahtamiskeinoa
- siirrä vauva lähemmäksi/kauemmaksi vanhemmista, eli koita löytää
sopiva etäisyys (esim. pinnasängystä voi tehdä sivuvaunun oman sängyn viereen)
- lisää päiväruokailuja: koskee erityisesti 6-9 kk ikäisiä vauvoja,
jotka syövät tiheästi öisin. Monet tämänikäiset vauvat ovat niin aktiivisia
päivisin, etteivät jaksa keskittyä syömään, ja nälkä iskee vasta yöllä.
Koita syöttää vähintään kolmen tunnin välein, vie lapsi rauhalliseen,
vähävirikkeiseen huoneeseen ja keskittykää syömiseen. Tarjoa kiinteitä pari
kolme kertaa päivässä. Vauvan on tarkoitus ymmärtää, että päivät ovat
leikkimiseen, yöt nukkumiseen. Seuraavaksi vauvalle opetetaan, että rinnat
nukkuvat öisin, eli koita nukuttaa heräilevä vauva syöttämättä. Taputtele
selästä rytmikkäästi. Pidä varmoin ottein ja keinuttele. Anna vauvan kosketella ja taputella rintaa. Laula kehtolaulua.
- iltanukuttamisen keinoja: säännöllinen nukkumaanmenoaika ja iltarituaalit, rauhoittelu (esim. hieronta tai lämmin kylpy), kanna
liinassa, imetä uneen - pullosyötönkin voi tehdä "pesien", isä nukuttaa
omalla tavallaan. Pesiminen: eli nukuta vauva ensin esim. kainalossasi tai
omassa sängyssäsi, keinuttele keinutuolissa, kokeile pinnasänkyä jossa on
pyörät alla...
- yönukuttaminen: kapalointi tai petivaatetuksen löysentäminen saattaa pidentää unijaksoja (eli kokeile vauvakohtaisesti mikä juuri teillä
toimii). Nukkuma-asentoa kannattaa koittaa vaihtaa, paras asento voi myös
vaihdella iän mukaan. Päivärytmin muuttaminen: lapsentahtisten aikataulujen
mukaan syötetty ja paljon kanniskeltu vauva nukkuu päivisin monesti vain
lyhempiä torkkuja, ja säästää pitkän unijakson yöhön. Eli kannattaa
kokeilla päiväunikuvioiden muuttamista.
- nukuta vauva niin että pidät lämpöisiä käsiä turvallisen tiukasti
vauvan selällä/pään kohdalla, ja hän tottuu nukahtamaan lämmön tunteeseen
-> helpompi laskea pinnasänkyyn, ideana siis estää yleinen kiemurtelu kun
vauva meinaa herätä sänkyyn laitettaessa. Tähän voi lisätä selän tai pepun
rytmisen taputtelun. Kädet irrotetaan asteittain, ensin yksi, sitten toinen, hitaasti keventämällä otetta. Tämä toimii yleensä paremmin isien
tekemänä (vrt. isommat kädet...).
- laita sänkyyn "jotain itsestäsi", esim. oma yöpaita tai rintasuojus, eli jotain äidiltä tuoksuvaa. Tai nauhoita kasetille
laulamiasi kehtolauluja, ja laita nauha pyörimään.
- oma vinkkini: tarjoa unirättiä tai -lelua. Olen omille lapsille antanut
harsovaipan unikäyttöön. Ensin vauva voi pidellä sitä imetettäessä,
se yhdistyy turvalliseen tunteeseen ja vauva oppii vähitellen nukahtamaan pelkästään unirättiä hypistellen. Myös
unipussi on osoittautunut mainioksi
apuvälineeksi.
|
- koita mennä heräävän vauvan luo nopeasti, ettei vauva ehdi
kunnolla herätä vaan nukahtaa pian uudestaan
- vauvan vatsan on hyvä olla täynnä, muttei liian täynnä
- jotkut vauvat haluavat nukkua hiljaisuudessa, toiset pitävät taustahälystä. Vesi, rauhallinen musiikki, kellon tikitys yms. saattavat
rauhoittaa vauvan uneen ja nukuttaa myös yöllä (ja toisia samat taas ehkä
häiritsevät).
- ratkaisu saattaa myös löytyä
kantoliinasta tai
riippumatosta
|
 |
|
|
Jaksamistoivotuksia kaikille
yökukkujien äideille! |
|
Lisäykset ja
kommentit tervetulleita, info@babyidea.fi. |
